Dagen efter

Eilen oltiin tyttöjen kanssa istumassa iltaa ja käytiin katselemassa yöelämää. Tänään on sitten olokin ollut sen mukainen, että hauskaa taisi eilen olla.

Tapasin ihan kivan oloisen pojankin, mutta saa nyt nähdä.. :)

Töihin paluu

Eiliseen loppui sairasloma ja tänään on aika taas palata töiden pariin. Tai koulun harjoitteluahan tämä on, mutta työtä kuitenkin. Sain myös viikonlopulle työtarjouksen ja taidampa ottaa vastaan, niin saa vähän ylimääräistä.

Eilen vietettiin kavereiden kanssa kunnon juoruilta. Kaikilla tuntui olevan enemmän ja vähemmän huolia ja murheita ja siellä kuunneltiin toisten suruja ja kerrottiin omia ja lopulta yhdessä naurettiin (hyvässä hengessä) toisillemme. Söimme myös hyvin. Ihanan rentouttava ilta.

Tänään ajattelin palailla karppailun pariin vähän voimakkaammin, kun huomasin, että on pikkuisen tuo sairasloman mässäily alkanut turvottaa vatsaa. Illalla teen karppipizzaa. Laitan kuvaa ja arvostelua siitä tulemaan sitten. Nyt kuitenkin töihommiin!

Ps. Olen taas niin ikävöinyt sitä yhtä, tiedättehän.. Pitäisi jotenkin reipastua.

Säälittävää

Kyllä nyt täytyy myöntä, että olen todella säälittävä. Olen koko illan odottanut, että entinen mieheni soittaisi tai laittaisi viestiä. Mitään ei ole kuulunut. Mitenhän voin olla näin heikko ja tyhmä? En edes haluaisi ajatella koko ihmistä, niin silti huomaan ikävöiväni häntä.

Päivät menee ihan kohtuullisesti ja tänään kun on tuo pikkutyttö (kummityttö) ollut täällä minun luona, niin en ole edes miettinyt entistä miestäni. Nyt kuitenkin kun yksikseni istuskelen näin illalla ja katselen televisiota ja neulon, niin vähän väliä huomaan ajatusteni karanneen taas johonkin miten meillä oli tapana tehdä tai että tarvitsisin apua jossain digiboksin jumituksessa tai ihan mitä vaan. Näköjään saan mielleyhtymiä häneen nyt ihan kaikesta. Onnekseni olen kuitenkin pystynyt olemaan itse ottamatta yhteyttä. Nyt kello onkin jo niin paljon, että hän on nukkumassa ja tiedän, että tänään ei enää tulla olemaan yhteydessä.

Voisinkohan saada jonkunlaisen aivojen tunneosion nollauksen? Resetoinnin? Pääsisi aloittamaan puhtaalta pöydältä ja voisi ehkä olla joskus onnellinenkin. Sillä eihän onneni tiellä ole mitään muuta kuin minun oma irtipäästämisen osaamattomuuteni. Itse minä olen nyt se suurin viholliseni.

Villasukka on muuten ihan kohta valmis. Kärkikavennusta teen juuri. Taidan neuloa sukan loppuun ja sitten tuonne tuon ihanan pikkutytön viereen nukkumaan!

Illan viimeinen

Sukan tämän hetkinen tilanne

Ja toisesta kuvakulmasta, tässä näkyy värit aidomman näköisinä