Viime kirjoituksesta näkyy olevan lähes 6 viikkoa aikaa. PALJON on ehtinyt tapahtua, josta johtuen kirjoittelukin on jäänyt.
Minulla on muutto kesken. Töissä olen ollut jo yli 2 kuukautta ja vielä monta jäljellä, mukavaa :)
Entiseni kanssa tilanne on sinänsä muuttunut, että jotenkin kummallisesti meillä on välit vähän lämmenneet ja ollaankin vietetty aikaa yhdessä. Yhteenpaluusta ei kuitenkaan voi puhua, sitä ei tule tapahtumaan, mutta kuitenkin "paremman puutteessa" on näin edetty.
Olen saanut viestejä teiltä lukijoilta sähköpostiin tietynlainen@gmail.com ja olen niihin vastannutkin. Täällä on näköjään tullut myös viestejä, käyn niiden kimppuun tässä ihan pian.
Miten teidän juhannus meni? Itse olin pienellä porukalla kaveripariskunnan mökillä. Paikka on ihana! Kauniin järven rannalla. Hyttysiä vaan oli niin paljon, että meinasi kiukuttaa aivan, hyh!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste entinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste entinen. Näytä kaikki tekstit
maanantai 25. kesäkuuta 2012
lauantai 21. huhtikuuta 2012
tunteet heittelee
Nyt alkoi vapaat, kokonaiset kaksi vapaata! Töiden jälkeen nukuin parin tunnin päiväunet ja nyt oon virtaa enemmän, kuin pienessä kylässä. Kaveri kyseli viihteelle, mutta en taida mennä tänään kuitenkaan. Lepäilen ja keräilen voimia. Ensi viikonloppu onkin sitten kokonaisuudessaan vapaa, joten jospa sitä sitten tulisi käytyä.
Sain tänään töissä seuraavan työvuorolistan ja se vaikutti kivalta. Meillä on työt aina kolmen viikon jaksoissa ja tuon kolmen viikon aikana tulee olla yksi viikonloppuvapaa. No niin minulla tulee olemaankin yksi kokonainen, mutta lisäksi kahtena muunakin viikonloppuna on vapaita siten, että toisena pe-la ja toisena su-ma. Ihan kiva, kun sitten on jokaisena viikonloppuna siis mahdollisuus viikonloppuna tehdä jotain "normaalia", kun kavereista melkein kaikilla on viikonloput vain vapaita.
En ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään entisestäni. Ajatukset ovat pysyneet melko hyvin koossa ja olen onnistunut olemaan miettimättä koko miestä, mutta nyt jotenkin on ikävä taas. Olisi niin mukava viettää lauantai-iltaa yhdessä. Katsoa televisiota, syödä hyvin, valvoa myöhään, nukkua pitkään. Ehkä vietän tuollaista iltaa nyt sitten yksin, ei taida muu auttaa..
Sain tänään töissä seuraavan työvuorolistan ja se vaikutti kivalta. Meillä on työt aina kolmen viikon jaksoissa ja tuon kolmen viikon aikana tulee olla yksi viikonloppuvapaa. No niin minulla tulee olemaankin yksi kokonainen, mutta lisäksi kahtena muunakin viikonloppuna on vapaita siten, että toisena pe-la ja toisena su-ma. Ihan kiva, kun sitten on jokaisena viikonloppuna siis mahdollisuus viikonloppuna tehdä jotain "normaalia", kun kavereista melkein kaikilla on viikonloput vain vapaita.
En ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään entisestäni. Ajatukset ovat pysyneet melko hyvin koossa ja olen onnistunut olemaan miettimättä koko miestä, mutta nyt jotenkin on ikävä taas. Olisi niin mukava viettää lauantai-iltaa yhdessä. Katsoa televisiota, syödä hyvin, valvoa myöhään, nukkua pitkään. Ehkä vietän tuollaista iltaa nyt sitten yksin, ei taida muu auttaa..
tiistai 20. maaliskuuta 2012
Ikävähepo takaraivossa
Tänään on ollut taas niin toivottoman ikävä. Meillä on ollut entisen
kanssa tapana aina pääsiäisenä käydä jossain reissussa. Viime vuonna
oltiin Tallinnassa, sitä aiempana Tukholmassa. Tänä vuonna olen yksin
kotona.
Lainasin Tommy Hellstenin kirjan Virtahepo olohuoneessa ja nyt aloittelen lukemaan sitä. Tuo on sitä ns. elämäntaitohömppää, mutta pakko tässä on ottaa kaikki keinot käyttöön, että pääsisi eron jälkeen jaloilleen. Tässä kuuluisi oppia tuntemaan itseään ja syitä siihen miksi tarrautuu johonkin ihmiseen/asiaan jne. Ymmärtämällä irti, tms.
Olikin erään lukijan kanssa "puhetta" taannoin, että suhteen ylipääsyn aika olisi puolet suhteen pituudesta. Minulla alkaa olla erosta kohta puolisen vuotta, eli jäljellä olisi tuolla puolikaslogiikalla sellaiset 2 vuotta. EEeeei! En jaksa. Pitää olla onnellinen, ettei meillä ole lapsia, sillä sehän tarkoittaisi, että täytyisi olla tuon yhden kanssa loppuelämä yhteyksissä. Joutuisi seuraamaan, kun hän hankkii uuden puolison ja jatkaisi onnellisena elämää. Ja minä vain ikävöisin, ilmeisesti.
Lainasin Tommy Hellstenin kirjan Virtahepo olohuoneessa ja nyt aloittelen lukemaan sitä. Tuo on sitä ns. elämäntaitohömppää, mutta pakko tässä on ottaa kaikki keinot käyttöön, että pääsisi eron jälkeen jaloilleen. Tässä kuuluisi oppia tuntemaan itseään ja syitä siihen miksi tarrautuu johonkin ihmiseen/asiaan jne. Ymmärtämällä irti, tms.
Olikin erään lukijan kanssa "puhetta" taannoin, että suhteen ylipääsyn aika olisi puolet suhteen pituudesta. Minulla alkaa olla erosta kohta puolisen vuotta, eli jäljellä olisi tuolla puolikaslogiikalla sellaiset 2 vuotta. EEeeei! En jaksa. Pitää olla onnellinen, ettei meillä ole lapsia, sillä sehän tarkoittaisi, että täytyisi olla tuon yhden kanssa loppuelämä yhteyksissä. Joutuisi seuraamaan, kun hän hankkii uuden puolison ja jatkaisi onnellisena elämää. Ja minä vain ikävöisin, ilmeisesti.
torstai 8. maaliskuuta 2012
Läheisriippuvuus
Olen niin kyllästynyt haikailemaan entiseni perään ja ikävöimään häntä tai meidän yhteistä aikaa tai mitä lie.. Luin tänään jostain naistenlehdestä kirjasta nimeltä Virtahepo olohuoneessa. Kirjan on kirjoittanut Tommy Hellsten. Kirja on tällainen ns. elämänhallintaopas ja olen hieman epäileväinen aina näitä opuksia kohtaan, mutta aihe on niin minulle sopiva, että päätin laittaa kirjan varaukseen kirjastosta. Aihe nimittäin on läheisriippuvaisuus.
Minä varmaan olen tuollainen läheisriippuvainen. En jotenkin uskalla enkä osaa päästää irti entisestäni vaikka kaikki järki sanoo, että pitäisi unohtaa koko mies ja juosta kovaa toiseen suuntaan. Olen ihan varma, että jos pääsisin yli hänestä, niin olisin todella paljon tyytyväisempi elämääni. Toivon ainakin. Toivoisin, että elämäni olisi iloisempaa ja onnellisempaa.
Onneksi tänään sain ihania ja mahtavia uutisia, kun kävin kesätyöhaastattelussa ja sain paikan. Saan aloittaa osa-aikaisena jo huhtikuussa ja jatkaa aina tuonne elokuun loppuun saakka. Kirjoitan paremmalla ajalla tarkemmin mitä työ tulee pitämään sisällään. Nyt siirryn tv:n ääreen neulomaan ja olemaan yksinäinen läheisriippuvainen, höh.
Minä varmaan olen tuollainen läheisriippuvainen. En jotenkin uskalla enkä osaa päästää irti entisestäni vaikka kaikki järki sanoo, että pitäisi unohtaa koko mies ja juosta kovaa toiseen suuntaan. Olen ihan varma, että jos pääsisin yli hänestä, niin olisin todella paljon tyytyväisempi elämääni. Toivon ainakin. Toivoisin, että elämäni olisi iloisempaa ja onnellisempaa.
Onneksi tänään sain ihania ja mahtavia uutisia, kun kävin kesätyöhaastattelussa ja sain paikan. Saan aloittaa osa-aikaisena jo huhtikuussa ja jatkaa aina tuonne elokuun loppuun saakka. Kirjoitan paremmalla ajalla tarkemmin mitä työ tulee pitämään sisällään. Nyt siirryn tv:n ääreen neulomaan ja olemaan yksinäinen läheisriippuvainen, höh.
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Ei menny niinku Strömsössä
Tämä päivä ei alkanut kovin hyvin. Lähdimme kavereiden kanssa kaverin autolla ostoksille. Tarkoituksena oli viettää oikein kunnon aivot narikkaan -shoppailureissu ja käydä syömässä hyvin ja nauttia mitä parhaasta seurasta.
Noh, ehdimme ajella sen verran, että kaikki neljä neitokaista olimme kyydissä ja lähdettiin ajamaan hieman syrjemmällä sijaitsevaan Bauhaussiin. Yhtäkkiä kaverin auto alkoi hyytyä, vauhti laski 80 -> 70 -> ja lopulta ajoimme 60km/h vauhtia ja muut hermostuksissaan ohittelivat meitä. Kaveri painoi kaasua minkä pystyi, mutta mikään ei auttanut. Käännyimme sitten levähdyspaikalle ja kun auto sammutettiin, niin aloimme tuntea outoa, pistävää hajua. Voi ei!
Ei auttanut muu kuin soittaa minun entiselle miehelleni (ymmärtää autoista ja on vapaalla) ja hän tuli paikalle auttamaan. Hetken konepellin alla vietettyään ja autoa kierrettyään hän epäili, että vika olisi ehkä jarruissa ja tarjoutui ajamaan auton takaisin kaupunkiin ja me ajoimme hänen autollaan perässä. Kaverin auto pääsi huoltoliikkeeseen ja me pääsimme koteihimme. Että se siitä shoppailureissusta ja jouduin vielä tuota yhtäkin näkemään noin ihan kasvokkain, blaah.
Taidan nyt sitten ottaa koiran ja lähteä tuonne aurinkoon ulkoilemaan ja hakemaan positiivista aurinkoenergiaa!
Noh, ehdimme ajella sen verran, että kaikki neljä neitokaista olimme kyydissä ja lähdettiin ajamaan hieman syrjemmällä sijaitsevaan Bauhaussiin. Yhtäkkiä kaverin auto alkoi hyytyä, vauhti laski 80 -> 70 -> ja lopulta ajoimme 60km/h vauhtia ja muut hermostuksissaan ohittelivat meitä. Kaveri painoi kaasua minkä pystyi, mutta mikään ei auttanut. Käännyimme sitten levähdyspaikalle ja kun auto sammutettiin, niin aloimme tuntea outoa, pistävää hajua. Voi ei!
Ei auttanut muu kuin soittaa minun entiselle miehelleni (ymmärtää autoista ja on vapaalla) ja hän tuli paikalle auttamaan. Hetken konepellin alla vietettyään ja autoa kierrettyään hän epäili, että vika olisi ehkä jarruissa ja tarjoutui ajamaan auton takaisin kaupunkiin ja me ajoimme hänen autollaan perässä. Kaverin auto pääsi huoltoliikkeeseen ja me pääsimme koteihimme. Että se siitä shoppailureissusta ja jouduin vielä tuota yhtäkin näkemään noin ihan kasvokkain, blaah.
Taidan nyt sitten ottaa koiran ja lähteä tuonne aurinkoon ulkoilemaan ja hakemaan positiivista aurinkoenergiaa!
lauantai 3. maaliskuuta 2012
Blogin ikä 3 viikkoa - kävijöitä 3096
Taas on viikko pyörähtänyt eteenpäin ja blogin ikä on nyt jo täydet 3 viikkoa! Käyntejä blogissa oli äsken 3096. Viikkokävijämäärät on pysyneet hyvinkin tasaisesti noin 1000/viikko. Tällä viikolla päästiin näköjään noin sata enemmän. Mukava kun olette alkaneet kommentoidakin enemmän. Jos tulee mieleen jotain mistä haluaisitte kuulla, niin pistäkää tulemaan.
Olen pikkuisen miettinyt, että jos alkaisi kuvailla enemmän päivittäisiä pukeutumisia ja laittamaan kuvia, kiinnostaisiko? Nyt kevään tullessa alkaa varmaan myös liikuntamerkintöjä tulla enemmän. Käsitöitäkin on enemmän aikaa tehdä, kunhan harjoittelun saan päätökseen. Kesätyöhaun etenemisestä kertoilen kunhan se tilanne etenee. Jatkossakin varmaan olen säälittävä ja ikävöin entisen mieheni perään. Toivon ja toivokaa tekin, että pääsen siitä tyypistä yli ja löydän jonkun ihanan ja ihastun niin, että sukat pyörii jaloissa! Tosin sitten teille on tulossa kyllä siirappisia tekstejä, mutta ehkäpä me pärjäämme, jos niin onnekkaasti käy ;)
Kiitos teille jotka käytte lukemassa ja kuulemassa minun elämästäni juttuja!
Olen pikkuisen miettinyt, että jos alkaisi kuvailla enemmän päivittäisiä pukeutumisia ja laittamaan kuvia, kiinnostaisiko? Nyt kevään tullessa alkaa varmaan myös liikuntamerkintöjä tulla enemmän. Käsitöitäkin on enemmän aikaa tehdä, kunhan harjoittelun saan päätökseen. Kesätyöhaun etenemisestä kertoilen kunhan se tilanne etenee. Jatkossakin varmaan olen säälittävä ja ikävöin entisen mieheni perään. Toivon ja toivokaa tekin, että pääsen siitä tyypistä yli ja löydän jonkun ihanan ja ihastun niin, että sukat pyörii jaloissa! Tosin sitten teille on tulossa kyllä siirappisia tekstejä, mutta ehkäpä me pärjäämme, jos niin onnekkaasti käy ;)
Kiitos teille jotka käytte lukemassa ja kuulemassa minun elämästäni juttuja!
tiistai 28. helmikuuta 2012
alakulo
Suru ja ikävä. Yksinäisyys. Henkisesti tosi raskas päivä. Ei muuta tänä iltana.
 |
| http://socialimprove.com/files/2007/09/unhappy-smiley.jpg |
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
Tunnevamma
En halua enää ikävöidä. Haluan pystyä jo elämään normaalia elämää. Tuntuu niin huonolta, kun toinen elää iloisena elämäänsä ja minä jäin sen meidän huonon suhteen muistossa roikkumaan.
Se ihminen vain oli minun paras kaveri, rakastaja ja nyt siitä on tullut pahin vihamies. Ei vihamies siinä mielessä, että oikeasti vihaisimme toisiamme, tai kumpikaan kumpaakaan, vaan siinä mielessä, että vihaan tätä tunnetta mitä koen nykyään lähes tauotta. No ehkä tauotta on liioittelua, mutta ihan liikaa kuitenkin.
Mitähän hittoa tässä voisi tehdä? Pitääkö minun oikeasti kohta koittaa jotain laastarisuhdetta? Pelkään, että satutan sellaisella itseäni lisää. Yhh, olen jotenkin viallinen tapaus, liian tunteikas. Tunnevammainen, se minä olen! :J
Se ihminen vain oli minun paras kaveri, rakastaja ja nyt siitä on tullut pahin vihamies. Ei vihamies siinä mielessä, että oikeasti vihaisimme toisiamme, tai kumpikaan kumpaakaan, vaan siinä mielessä, että vihaan tätä tunnetta mitä koen nykyään lähes tauotta. No ehkä tauotta on liioittelua, mutta ihan liikaa kuitenkin.
Mitähän hittoa tässä voisi tehdä? Pitääkö minun oikeasti kohta koittaa jotain laastarisuhdetta? Pelkään, että satutan sellaisella itseäni lisää. Yhh, olen jotenkin viallinen tapaus, liian tunteikas. Tunnevammainen, se minä olen! :J
"oon rakastanut kerran, sain tunnevamman"
lauantai 25. helmikuuta 2012
Syystä ex
Iuks, mun entinen-entinen-entinen vuosien takaa alko kirjottelemaan facebookissa vähä liian tuttavallisia ja vielä yrittää kyläänkin tulla. Ällöttävää asiasta tekee siis se, että tyyppi on seurustellu jo pari vuotta ja just pari viikkoa sitte kuulin, että ovat muuttaneet sen tyttöystävän kanssa yhteen. Ei kyllä yllätä tuo sen käytös yhtään. Se petti muakin silloin aikoinaan, joten mikäpä pahan (tavan) tappais? Selvinpäin hyvä tyyppi, hauska ja kivannäkönen, mutta heti ku ottaa alkoa, niin muuttuu tuommoseksi kaikkia vonkaavaksi. Pikasesti meni chat multa kiinni tuommosen kanssa.
Umh, katselen tuota Uuden musiikin kilpailua ja ei kyllä vakuuta.
Umh, katselen tuota Uuden musiikin kilpailua ja ei kyllä vakuuta.
torstai 23. helmikuuta 2012
Vapaapäivä
Huomenna vapaapäivä! Ihanaa. Huomenna käyn kyllä hiihtämässä ja siivoan. Tuntuu, ettei ehdi mitään tehdä näin työpäivinä, varsinkin kun pitää lisäksi ehtiä tehdä kouluhommia kuitenkin. Mutta huomenna teen kaikkea kivaa ja viikonloppukin on vapaa, hmm ;)
Soittelin entisen kanssa tuossa aiemmin ja kumma kyllä, ei silti vetänyt mieltä matalaksi. Jospa minä pikku hiljaa olisin pääsemässä yli. Toivon ainakin.
Nyt jos pelaisi Wiitä hetken ja sitten asettuisi katsomaan televisiota. Enköhän minä vielä kirjoittelekin jotain tässä myöhemmällä :)
Soittelin entisen kanssa tuossa aiemmin ja kumma kyllä, ei silti vetänyt mieltä matalaksi. Jospa minä pikku hiljaa olisin pääsemässä yli. Toivon ainakin.
Nyt jos pelaisi Wiitä hetken ja sitten asettuisi katsomaan televisiota. Enköhän minä vielä kirjoittelekin jotain tässä myöhemmällä :)
maanantai 20. helmikuuta 2012
Samantekevää
"Tänään taas vähän hankalampaa
Olla tässä ja nähdä sut
Se tyttö sun tukkaa kampaa
Se on nätti ja meikannut
Kun sä katsahdat minuun
Mä lasken silmät kämmeniin
Ei mä en anele en kinuu
Sä lähdit pois siis olkoon niin
Hän koskee sun niskaa ja hymyilee
Mä en kestäisi olla siis mitä mä teen
Sul oli metalliketjussa heijastin
Ja mul oli sotkuinen tukka
Ja maailma kuin siinä ei muita ois
Nyt mä oon väsynyt turta ja sekaisin
Mä oon säälittävä rukka
Joka murheeseen uppoo eikä pääse pois
Mitä musta jää
kasa ikävää, samantekevää
Viiniboolissa mustikoita
Mun suu on sininen
Se tyttö kerää astioita
Ja sanoo jotain mä vastaa en
Sä tuut ulkoa sisään
Mä lasken silmät kämmeniin
Vähän viiniä lisää
Sä naurat, sanot "juuri niin"
Hän koskee sun niskaa ja hymyilee
Mä en kestäisi olla siis mitä mä teen
Sul oli metalliketjussa heijastin
Ja mul oli sotkuinen tukka
Ja maailma kuin siinä ei muita ois
Nyt mä oon väsynyt turta ja sekaisin
Mä oon säälittävä rukka
Joka murheeseen uppoo eikä pääse pois
Mitä musta jää
kasa ikävää, samantekevää
Ja mä vähenen, palelen
Mä haluun pois, ja mä haluu en
Ilman sua ei oo mua, ei ollenkaan
Mikset sä ja miksen mä
Miksei enää ikinä
Ja ulkona kaukana
Jäätyy maa
Eikä musta jäljelle jää
Sul oli metalliketjussa heijastin
Ja mul oli sotkuinen tukka
Ja maailma kuin siinä ei muita ois
Nyt mä oon väsynyt turta ja sekaisin
Mä oon säälittävä rukka
Joka murheeseen uppoo eikä pääse pois
Mitä musta jää
Kasa ikävää, samantekevää
Mitä musta jää
Kasa ikävää, samantekevää"
keskiviikko 15. helmikuuta 2012
Töihin paluu
Eiliseen loppui sairasloma ja tänään on aika taas palata töiden pariin. Tai koulun harjoitteluahan tämä on, mutta työtä kuitenkin. Sain myös viikonlopulle työtarjouksen ja taidampa ottaa vastaan, niin saa vähän ylimääräistä.
Eilen vietettiin kavereiden kanssa kunnon juoruilta. Kaikilla tuntui olevan enemmän ja vähemmän huolia ja murheita ja siellä kuunneltiin toisten suruja ja kerrottiin omia ja lopulta yhdessä naurettiin (hyvässä hengessä) toisillemme. Söimme myös hyvin. Ihanan rentouttava ilta.
Tänään ajattelin palailla karppailun pariin vähän voimakkaammin, kun huomasin, että on pikkuisen tuo sairasloman mässäily alkanut turvottaa vatsaa. Illalla teen karppipizzaa. Laitan kuvaa ja arvostelua siitä tulemaan sitten. Nyt kuitenkin töihommiin!
Ps. Olen taas niin ikävöinyt sitä yhtä, tiedättehän.. Pitäisi jotenkin reipastua.
Eilen vietettiin kavereiden kanssa kunnon juoruilta. Kaikilla tuntui olevan enemmän ja vähemmän huolia ja murheita ja siellä kuunneltiin toisten suruja ja kerrottiin omia ja lopulta yhdessä naurettiin (hyvässä hengessä) toisillemme. Söimme myös hyvin. Ihanan rentouttava ilta.
Tänään ajattelin palailla karppailun pariin vähän voimakkaammin, kun huomasin, että on pikkuisen tuo sairasloman mässäily alkanut turvottaa vatsaa. Illalla teen karppipizzaa. Laitan kuvaa ja arvostelua siitä tulemaan sitten. Nyt kuitenkin töihommiin!
Ps. Olen taas niin ikävöinyt sitä yhtä, tiedättehän.. Pitäisi jotenkin reipastua.
maanantai 13. helmikuuta 2012
Säälittävää
Kyllä nyt täytyy myöntä, että olen todella säälittävä. Olen koko illan odottanut, että entinen mieheni soittaisi tai laittaisi viestiä. Mitään ei ole kuulunut. Mitenhän voin olla näin heikko ja tyhmä? En edes haluaisi ajatella koko ihmistä, niin silti huomaan ikävöiväni häntä.
Päivät menee ihan kohtuullisesti ja tänään kun on tuo pikkutyttö (kummityttö) ollut täällä minun luona, niin en ole edes miettinyt entistä miestäni. Nyt kuitenkin kun yksikseni istuskelen näin illalla ja katselen televisiota ja neulon, niin vähän väliä huomaan ajatusteni karanneen taas johonkin miten meillä oli tapana tehdä tai että tarvitsisin apua jossain digiboksin jumituksessa tai ihan mitä vaan. Näköjään saan mielleyhtymiä häneen nyt ihan kaikesta. Onnekseni olen kuitenkin pystynyt olemaan itse ottamatta yhteyttä. Nyt kello onkin jo niin paljon, että hän on nukkumassa ja tiedän, että tänään ei enää tulla olemaan yhteydessä.
Voisinkohan saada jonkunlaisen aivojen tunneosion nollauksen? Resetoinnin? Pääsisi aloittamaan puhtaalta pöydältä ja voisi ehkä olla joskus onnellinenkin. Sillä eihän onneni tiellä ole mitään muuta kuin minun oma irtipäästämisen osaamattomuuteni. Itse minä olen nyt se suurin viholliseni.
Villasukka on muuten ihan kohta valmis. Kärkikavennusta teen juuri. Taidan neuloa sukan loppuun ja sitten tuonne tuon ihanan pikkutytön viereen nukkumaan!
Päivät menee ihan kohtuullisesti ja tänään kun on tuo pikkutyttö (kummityttö) ollut täällä minun luona, niin en ole edes miettinyt entistä miestäni. Nyt kuitenkin kun yksikseni istuskelen näin illalla ja katselen televisiota ja neulon, niin vähän väliä huomaan ajatusteni karanneen taas johonkin miten meillä oli tapana tehdä tai että tarvitsisin apua jossain digiboksin jumituksessa tai ihan mitä vaan. Näköjään saan mielleyhtymiä häneen nyt ihan kaikesta. Onnekseni olen kuitenkin pystynyt olemaan itse ottamatta yhteyttä. Nyt kello onkin jo niin paljon, että hän on nukkumassa ja tiedän, että tänään ei enää tulla olemaan yhteydessä.
Voisinkohan saada jonkunlaisen aivojen tunneosion nollauksen? Resetoinnin? Pääsisi aloittamaan puhtaalta pöydältä ja voisi ehkä olla joskus onnellinenkin. Sillä eihän onneni tiellä ole mitään muuta kuin minun oma irtipäästämisen osaamattomuuteni. Itse minä olen nyt se suurin viholliseni.
Villasukka on muuten ihan kohta valmis. Kärkikavennusta teen juuri. Taidan neuloa sukan loppuun ja sitten tuonne tuon ihanan pikkutytön viereen nukkumaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)