Arviointi takana ja oikein hyvää palautetta sain ohjaajalta ja opettaja vaikutti tyytyväiseltä kuulemaansa. Olen saanut monipuolisesti harjoitella erilaisia sairaanhoitajan tehtäviä osastolla. Aika suuri pääpaino on ollut erilaisilla lääkkeillä, koska ohjaajani on yksi heistä, joka vuorollaan jakaa osaston lääkkeet. Sekä tietenkin erilaisia iv-antibioottien sekoituksia on ollut paljon joka päivä, huolimatta siitä onko lääkkeenjakovuoro vai ei. Tuolla osastolla (ja koko sairaalassa) ollaan siirtymässä uuden Effica -järjestelmän piiriin ja Effica-koulutukset ovatkin pyörineet pitkin viikkoja. Olen itse menossa ensi viikolla ohjaajani mukana tuohon koulutukseen. Olen vain kuunteluoppilaana ja ohjaajani saa toimia koneella, mutta olen silti todella tyytyväinen, että pääsen mukaan näkemään uuden järjestelmän ja kuulemaan ne uudistukset suoraan kouluttajalta.
Harjoittelua on jäljellä enää 2 viikkoa ja sitten olisi aika palata koulun penkille istumaan, blaah. Pidän niin paljon enemmän tuosta "kenttätyöstä", kuin koulussa istumisesta, mutta ymmärtäähän sen, että teoriatietoa täytyy saada, että voi alkaa sitä soveltaa käytännössä. Pidän kuitenkin opiskeluistani ja odotan jo innolla sitä, kun valmistun sairaanhoitajaksi n. 1,5 vuoden päästä. Toisaalta tuosta valmistumisajankohdasta ei ole kyllä mitään varmuutta, kun se on niin monen muuttujan summa tai lähinnä varmaan vain yhden, eli opinnäytetyön. Entiseltä harjoittelupaikaltani oli otettu yhteyttä koululle ja tarjottu paria kehityskohdetta opinnäytetyöksi, mutta en oikein innostunut aiheista, vaikka sinne olisi tietenkin helppo se oppari tehdä, kun tuntee aika hyvin talon ja henkilökunnan jo valmiiksi. Voihan olla, että joku muu valitsee jomman kumman kohteista itselleen. Olen vain huomannut, että luokassamme on trendinä sellainen, että vanhustyö ei tunnu kiinnostavan. Itseni lisäksi ei ole kuin pari henkilöä, jotka ovat tuoneet julki sen, että tahtoisi työskennellä vanhusten parissa. Tottahan on, että vanhustyö voi olla melkoisen kuormittavaa, koska he ovat jo elämän loppupuolella ja hyvin usein monisairaita ja parantuminenkaan ei ole niin sanottua, kuin vaikka nuorilla. Onneksi on vielä aikaa miettiä tuota opinnäytetyön aihetta tovi. Syksyllä sitä pitäisi sitten päättää ja aloittaakin jo.
Olen vielä harjoittelupaikalla ja työhommat jatkuu tuossa 15 minuutin kuluttua, kun ohjaaja palaa asioiltaan. Piti päästä purkamaan tuota arviointihommaa, kun jännityskin laukesi. Jospa nyt lopputyöpäivän pysysi ajatus kasassa. Palaillaan myöhemmin! :)
http://alluppi.blogspot.com/
VastaaPoistatossa mun blogi,liity lukijaks! määki liityin sun...:--)