Voi elämä tuota Brünoa! Tässä ei tiiä pitäskö itkeä vai nauraa. Hirveä myötähäpeä ja seuraavassa hetkessä repeää nauramaan. Noh, hauskaa on. Se kai se on pääasia!
Koitan tässä samalla kirjoitella aiemmin tekemäni ammattihaastattelun pohjalta esseetä terveydenhoitajien työstä yläasteikäisten kanssa. Hiukkasen hankala koittaa keskittyä tuon Brünon ohessa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti